Okei eli. Mä taidan tykätä T:stä. Siis I:n entisest. Ei hyvin mee. Se on niin vaikeet tykätä EL:äst ku se asuu niin kaukana ja ku toi T käyttäytyy ihan sillee ku sekin tykkäis musta niin voi homo. Kunpa EL asuis tääl ni kaikki olis paljon helmompaa. Tai ei välttämät. Jos se muuttais tänne kaikest tulis todennäkösest tulis vieläki hankalampaa. Eikä nytkään ihan helppoo oo.

Olin viikonloppuna cheerleadingin MM-kisois. Mä en tiennykkää et Suomi on niin hyvä. Mut ne japanilaiset oli ihan helvetin hyvii. Eiks niil oo elämää ollenkaa? Mut sit ku luin jostai lehdest niist kisoist, ni siit jutust sai taas sen kuvan ihan ku cheerleaderit olis jotai älyttömii blondei, ketkä ei muuta osaa ku heiluttaa jotai huiskii. Miks tätä lajii on aina pakko haukkuu, eikä sitä arvosteta melkee ollenkaa? Kaikki on vaan saanu sellasen käsityksen kaikist amerikkalaisist leffoist, et cheerleaderit on pinnallisii blondei. Tosi reiluu...